Kiitos kiitos
teille kahdelle kommentoijalle.

Molemmilta tuli hyvät neuvot. Oikeassa te olette.
Ongelma on luonteeni lujuudessa, joka on keitetyn spagetin luokkaa.

Skoolataan, skoolataan.

Lähdin karkuun kaupunkia ja kotini liiallisia virikkeitä.
Matkustin maalle ystäväni tyhjään taloon. Kuvittelin, että
olen kirjailija, joka lähtee etsimään inspiraatiota ja työrauhaa
kaukaa kotoa. Bahama vaihtui lakeuksiin, drinkki allasbaarissa
puoleen pannulliseen aamukahvia mutta viileä tuuli sentään pysyi.
Gradu eli Greta tuli mukaan läppärissäni.

Joo, olenpa sitten saanut seuraavia aikaan:
(kyllä olen listaihminen,
kyllä pidin Supernaivista)
- saanut mahani sekaisin liiasta kahvista
- käynyt paikallisessa vaateputiikissa ostamatta mitään
- postittanut ystävälleni kortin
- leiponut piirakan
- syönyt Geisha-jäätelön (pettymys)
- harkinnut sauvakävelylenkkiä
- katsonut Voicelta kaksi musiikkivideota putkeen
- löytänyt uudelleen Gilmoren tytöt (ihanaa!)

Gradua...? En yhtään.
Taidan oikeasti olla paossa sitä.

Miten se nyt voi olla aikuiselta, järkevältä
ja älykkäältä (ja kauniilta ja rohkealta ja kerrassaan upealta supernaiselta...)
niin vaikeaa tajuta, että tämän gradun on oltava syyskuussa melko hyvin kasassa
ja jouluna lopullisesti valmis. Ja se ei tule valmiiksi itsellään.
Olen kyllä outo supistelija eli puolen tunnin hommasta menee kolme tuntia hötkyilyyn.
Tarvitsen hötkyilyä! Haluan hötkyillä! Greta hoitakoon itse itsensä!

Greta, Greta...
Viime viikot olen kyllä saanut toisinaan hyvin kaikkea aikaan.
Siis gradua aikaan.

Minua auttavat seuraavat asiat:
- gradun jakaminen pienemmiksi palasiksi,
jotta työ ei tunnu ylisuurelta verrattuna aikaisempiin tekemisiini
- säännöllinen päivärytmi, sillä pystyn uskottelemaan itselleni kello kolmentoista
jälkeen, ettei enää kannata edes aloittaa
- kirjasto, sillä siellä olevat pääsykoelukijat stressaavat minua.
Ne haluavat päästä yliopistoon ja minä haluan sieltä pois!  Ja nolottaa oma vätystelyni.
- kontrolli. Jonkun tulisi joka päivä tarkastaa, mitä olen saanut aikaan.
Miksei kukaan enää kysele läksyjä?  Hei  isoveli, täällä ois vahdittavaa!
- ruoka. Nälkäisenä ei voi tehdä mitään.
- blogi. Olen sentään kunnon kansalainen, kun mulla on blogikin. Ja voin tilittää tänne tuntojani.

nyt ihan totta suljen netin.

Loin tällaisen blogiliinin, koska en keksinyt muutakaan tekemistä, jolla voisin vitkutella graduni tekemistä.
Gradun hyvin laajan aineiston käsittely on aika alkuvaiheessa ja kesä olisi tarkoitus tehdä gradua.
Kahdeksan tuntia päivässä.
Mieheni käy töissä ja kuvittelee, että graduni etenee täällä kotona ihan hyvin.
Oikeasti en ole tällä viikolla saanut yhtään mitään aikaiseksi.
Kotikin on ihan sekaisin, sillä olenhan minä "kahdeksan tuntia juuri ollut töissä".
Hekoheko.

Nyt kuitenkin aion tämän blogin avustuksella motivoida itseni huippuun
ja tempaista gradun käyntiin! Taidan nyt heti vähän analysoida aineistoa.

noooo..
kesä on pitkä...
"Tänä vuonna", olen vastannut kaikille utelijoille..